26 Syvätyhmyys

Olen ylpeänä katsellut Kehä III:n varrella paljastuvaa yritysmaailmaa, nimiä, joista ei ole kuullut puhuttavankaan. Meillä on länsimainen yhteiskunta, vapaa ja virkeä, mutta trendit sojottavat alaspäin. On aika määritellä syvätyhmyys, se tuntuu tulevan vastaan kaikilla aloilla. Sen kehittyminen on ollut pitkään nähtävissä, mutta sen tunnistaminen ja tunnustaminen on vaikeaa.

Tapasin kiinteistönvälittäjän. Hän, nuorehko rouva, totesi jo heti ovella, että pitäisi selvittää, onko talossa piilosokkeli, ettei sitten joudu oikeustaisteluihin. Katsottiin rakennepiirustuksia ja hän hoki ulkoa opittua... Taloni on paikkakunnan tunnetuimman rakentajan tyttärelleen rakennuttama ja mielestäni vaaran merkit eivät täyttyneet. Taloni on valmistunut 70-luvulla ja vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän putket on saneerattu pinta-asennuksena, parhaiden käytäntöjen mukaisesti.

Rouvammepa totesi, etteivät betonilaattaan jääneet putket ENÄÄ LÄMMITÄ. Samalla hän sulki silmäluomensa puolittain ja pyöräytti silmiään niiden takana! Kouluarvosanat ulottuvat välille 0...10, mutta nyt joudumme venyttämään asteikkoa: välittäjällä ei ole lainkaan tervettä järkeä eikä käsitystä rakennuksen perustoiminnoista (0!), hän puuttuu asiaan, mihin hänen tutkintonsa ei anna oikeutta (kampaaja!) (-10!), lisäksi hän osoittaa käytöksellään tietojensa ylivoimaisuutta asiakkaaseen nähden (diplomi-insinööri, satoja saneerauskohteita seurannut ja 5 vuotta termodynamiikkaa TKK:ssa opiskellut) (-20!). Olemme löytäneet syvätyhmyyden. Pari vanhempaa rouvaa naapurissa nauroivat ja rakentamisen ammattilaiset räjähtivät. Huomautettakoon kuitenkin, että meikit olivat moitteettomat ja rakennekynnet upeat...

Kiinteistökauppa on villiä, välittäjiksi kelpaavat ketkä hyvänsä, perustutkinto tietenkin on tentittävä. Sitten onkin vapaat kädet. Olen keskustellut välittäjien kanssa ja huomannut näiden oman maun sekaantuvan kaupan tekoon, suuret ja pienet asiat sekoittuvat. Alalta puuttuu kokonaan tekniikan alalta tuttu pisteytys: merkittävien asioiden tunnistaminen, painoarvojen selvitys ja arviointi. Asia paljastuu helposti kysymällä arvioijalta, miksi hinta-arviossa, esim. 295'000 €, on kolmantena numerona juuri 5, miksi ei 4 tai 6? 'Kun se on'...

Koska ministerit ovat ottaneet vapauden määritellä feministinen politiikka, otan itsekin vapauden määritellä feministinen/ femististien (sekä nais- että miespuolisten) ohje: kaikki asiat on huomioitava, koska ne ovat 'asioita', ja ne ovat tasa-arvoisia. Tämä on luonnon vastaista, Paretojakauma/ -analyysi on epädemokraattinen järjestelmä. Sen mukaan kaikki ei ole samanarvoista. Esim.:

https://www.cec.health.nsw.gov.au/CEC-Academy/quality-improvement-tools/pareto-charts  

 

Analyysin idea on sijoittaa asiat niiden määrän mukaisesti suurimmasta alkaen vierekkäin. Kun näille piirretään kumulatiivinen kuvaaja (korkeudet ynnätään peräkkäin), syntyy nopeasti nouseva ja sitten tasaantuva käyrä. Hyvin usein (luonnossa) nähdään, että alkuosa (olennaiset harvat) kattaa 80% kokonaisuudesta ja loppuhäntä (vähemmän merkittävät/ yksinkertaiset, monet) loput 20%. Siitä nimitys 80/20-sääntö. Po. asiat voivat olla toivottuja ominaisuuksia ja silloin tulisi päähuomio kiinnittää niihin tärkeimpiin ja kiinteistön hintaa arvioitaessa tämän tulisi näkyä. 

Nythän oppimattomat välittäjät hortoilevat tilastoissa etsien keskimääräistä hinnoittelua ko. alueelta. Sitten syntyy hinta-arvio 'talolle', tontti tai maisema, yhteydet jne. unohtaen. Talotkin ovat erilaisia - sekoitetaan LAATU ja LAJI. Perusperuna vrt. luomuperuna eivät ole laatukysymys, vaan lajikysymys.

Olen usein ihmetellyt arkkitehtien kehitelmiä - maailman laajuisestikin. Heidän tekeleissään ei näytä useinkaan olevan järkeä ja vaikuttaa siltä, että kysymys on vain huomion herättämisestä. Paretomenetelmä paljastaa kuitenkin taustan, arkkitehti kiinnittää kaiken huomionsa esim. yhteen ominaisuuteen, mikä löytyisi em. listalta vaikkapa sijalta 56. Siitä seuraa vieraantuminen tavallisen asukkaan maailmasta, johtaa aivan epäterveisiin ratkaisuihin, mutta antaa huomioedun kollegoiden maailmassa. Kun jokaisella arkkitehdillä on oma maailmansa, ominaisuuksiahan riittää, he pääsevät erottumaan, patsastelemaan. Korppihan ei korpin piirustuksia noki, samassa kusessa ovat. Ja arkkitehtuuri on korkeakulttuuria, luovuutta ei voi luokitella tai arvostella(?)

Meillä on aloja, joilla pienet asiatkin on huomioitava, kaikki kustannuslaskelmat, niiden tulee täsmätä. Edelleen rikostutkinnat, on selvää, että kaikki yksityiskohdat on pyrittävä kirjaamaan, koska jäljet häviävät. Sitten törmäämmekin pitkittyviin ja kallistuviin oikeuskäsittelyihin ja syytekohtia voikin löytyä 300. Olisi korkea aika ymmärtää painoarvojen merkitys ja kysehän on kuitenkin kompromisseista ja arvioista - tuomari voisi pyytää 5 'tärkeintä syytettä'!