8 Kilpailukyky, myyttinen Suomi-kuva

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/b1e4f987-3f73-4a71-b5ac-d55daa2cb960?ref=ampparit:a0fb

27.12.2021  Katja Boxberg

Liki 40 vuoden pankkiuran päättävä Nordea-johtaja huolissaan Euroopasta ja Suomesta: ”Jokin on mennyt pieleen”

"Suomi on Kaperin mukaan toistaiseksi selvinnyt koronakriisistä yllättävänkin vähin vaurioin. Valtio on ottanut lisää velkaa, mikä hänen mukaansa on kriisissä ollut vain ymmärrettävää.

Mutta kun katsotaan eteenpäin, edessä ovat samat haasteet kuin ennenkin, paitsi että Suomi kohtaa ne entistäkin velkaisempana.

”Talous kasvaa hitaasti, ja ikääntyvä väestö heikentää huoltosuhdetta ja tuo painetta hoiva- ja terveydenhuoltopalveluille. Osaavista työntekijöistä on pulaa.”

Kaperi uskoo, että Suomi pärjää nykyisellä menolla ihan kohtuullisesti myös tulevaisuudessa.

’”Mutta jos halutaan pärjätä hyvin tai jopa erinomaisesti, Suomen pitää kehittää ylivoimatekijöitä. Meillä on mahdollisuuksia, mutta täällä tarvitaan rohkeita päätöksiä”, hän patistaa. Nykymenolla erinomaisuuteen ei olla yltämässä." (Lihavoinnit allekirjoittaneelta)

Koulutus, koulutus, koulutus...???

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008507403.html

30.12.2021  Olli Söderkultalahti

"Suomen kansallisena ylpeydenaiheena vuosikaudet hehkutettu koulujärjestelmä saa osakseen kylmää kyytiä sveitsiläislehti Tagens-Anzeigerissa: ”Pisa-mestari Suomi putoaa huipulta”, maailmalla levinnyttä Suomi-kuvaa luonnehditaan siinä lähes myyttiseksi."

"Missään muualla jako lukemisesta nauttiviin tyttöihin ja vastahakoisiin poikiin ei ole yhtä räikeä kuin Suomessa... Ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa (2006) suomalaiset olivat lukutaidossa ykkössijalla. Vuoden 2018 tuloksissa Suomi oli enää seitsemäs. Suomen tasainen lasku Pisa-tutkimuksissa ei selity sillä, että se ei enää tuota hyviä oppilaita. Parhaat suorittajat ovat siellä kuten ennenkin, mutta samaan aikaan heikosti ja kaikkein heikoimmin pärjäävien oppilaiden ryhmä kasvoi merkittävästi."

"Suomalaisten huolta ovat kirjoittajan mukaan vahvistaneet Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) kaksi selvitystä. Karvi mm. dokumentoi räikeitä eroja suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten matematiikan taidoissa. Parhaiten ja heikoimmin pärjäävien ikätovereiden ero osaamisessa vastasi useita koululuokkia."

Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) ilmoitti marraskuun lopulla, että suomalaisten nuorten koulutustaso on tippunut OECD-maiden keskiarvon alapuolelle.

Ammattilaisten, opettajien mielipiteitä:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198539.html 

31.8.2021  Erika Åkman

 

"Suomessa on maailman koulutetuimmat opettajat, jotka uupuvat työtaakkansa alle. Mistä se johtuu, että koulutyö tuntuu olevan yhä vaikeampaa niin oppilaille kuin opettajille?"

"Haasteet ovat johtaneet siihen, että monet uupuneet opettajat jäävät sairauslomalle, hakeutuvat mielenterveyspalveluiden pariin tai vaihtavat alaa kokonaan... Olisi naiivia ajatella, että kouluilta voidaan viedä kirjaimellisesti miljardien suuruusluokassa resursseja ilman, että tulokset heikkenevät. Heti tuon valtavan juustohöyläämisen alettua 2011 opettajat sanoivat, että jäljet tuloksissa tulevat olemaan karmeita joidenkin vuosien viiveellä – ja tasan näin on käynyt."

 

"Inkluusiosta tuli koulutuksellisen tasa-arvon perusta Unescon Salamancan julistuksessa vuonna 1994. Se edellytti Suomessa suurta muutosta, sillä meillä lapsia oli aiemmin eroteltu poikkeuksellisen paljon. Opettaja on pulassa, kun isossa luokassa on sekaisin kaikkea mahdollista. Osa lapsista voi tarvita apua neuropsykiatrisiin vaikeuksiin (nepsy), osa häiriökäyttäytymiseen, osalla on puutteellinen kielitaito."

 

"Silpputyö koostuu kirjaamisesta, viestimisestä, käytännön asioiden hoitamisesta ja jopa it-ongelmien ratkomisesta tai oppilaan oksennuksen siivoamisesta, kaiken hoitaa työmies nimeltä ”opettaja”. Opettajien mukaan heidän työnsä on nykyään täynnä työryhmiä, projekteja ja pajapäiviä, minkä takia itse opettamiselle jää vain pieniä siivuja sieltä täältä. Se taas tekee opettajien mukaan pitkäjännitteisestä työskentelystä mahdotonta sekä opettajille että oppilaille."

 

"Opettajat kertovat olevansa kyllästyneitä kuulemaan mielipiteitä, jotka ovat peruja kertojan omilta kouluajoilta ties kuinka kauan sitten. He myös ovat vahvasti sitä mieltä, että visioitaan myyvät yritykset, konsultit ja arkkitehdit ovat vääriä tahoja päättämään koulujen toiminnasta. Kaikenmaailman projektinjohtajat päättävät ja keskustelevat koulun asioista. ”Hankehumpalla” tarkoitetaan opetusalalla sitä, kun uutta hanketta pukataan sisään ennen kuin edellisen roiskeet on ehditty siivota."

 

"Luokanopettaja: 11 vuoden aikana on kouluumme tuotu TVT, näppäintaidot, kolmiportainen tuki, oppilaskuntatoiminta, KiVa, vertaissovittelu, vahvuuspedagogiikka, yhteistyö esiopetuksen kanssa, varhennettu englanti ja ruotsi, tunnetaitojen opettaminen, draama, laaja-alaiset sisältöalueet ja uusimpana yrittäjyyskasvatus. Uudistuskiima. Isommat oppilaat valvovat yönsä älypuhelimilla ja pienemmät pelaavat pelejä kesken oppitunnin."   

Mitä kuuluu ammattikorkeakouluille?

Koko järjestelmähän perustui pyrkimykseen nostaa koulutustasoa, mutta sama lahjakkuussegmenttihän sinne oli pyrkimässä kuin opistoihinkin. Mikään ei siis muuttunut, paitsi koulutustaso. Opetus karkasi fiinimmän teknologian suuntaan ja rahat käytettiin ATK-järjestelmiin. Samalla käytännön taidot opetettiin virtuaalisesti. Joitakin ammattialoja sammutettiin kilpailukykymittausten perusteella ja siitä on syntynyt mm. työnjohtopuutetta rakennusalalle - ja rakennusvirheitä. AMK:t kilpailivat keskenään ja talot täyttyivät tukihenkilöistä ja kehittäjistä, joiden osuus ylitti opetushenkilökunnan vahvuuden. Rehtoriksi valittiin ammattilainen, yleisjohtaja, joka ei paljoa alasta ymmärtänyt. Samalla alan/ koulun imago tuhottiin. Eräs rehtori kertoi tytäryhtiön kokouksesta: 'en ymmärtänyt yhtään mitään ja tj ei avannut suutaan'. Opettajat jäivät hiljalleen eläkkeelle ja talossa roikkuneet kehittäjät pääsivät esimiestehtäviin. Rakennukset olivat vuosien aikana rapautuneet ja kilvan suunniteltiin kampuksia...

Kaikki suoritukset on hyväksyttävä, koska määrärahat riippuvat valmistuneiden määrästä... Oppilaitokset kilpailevat lähinnä alojensa mediaseksikkyydessä ja lopputulemana voi sitten olla vaikkapa mediavaikuttamisen tutkinto...

Koulutuslaitoksen johtaja esitteli maailman kuvaansa osastonjohtajien koulutuspäivillä: "TÄRKEÄÄ EI OLE ASIA, VAAN MITEN SE ESITETÄÄN". Tästä kollega villiintyi ja sanoi menevänsä luokkaan ja toteavansa: "Ei minula mitään sanottavaa ole, mutta kiinnittäkää huomiota taulun käyttöön"! Samoihin aikoihin kielten opettaja koki herätyksen: "Mihin ammattiaineopettajia tarvitaan, koska me kielten oppitunneilla KÄYMME KAIKEN LÄPI?"

Tästä pääsemme yhteiskunnan valtavirtoihin: EI OLE TÄRKEÄÄ, MITÄ ASIAT OVAT, VAAN MILTÄ NE NÄYTTÄVÄT! 

Pitäisi olla kanttia haistatella enemmän - paljon enemmän.