Mitäpä tilanne ja tapahtumat Euroopan keskiössä meille kuuluvat? Mikäli haluaisimme olla sarkastisia (ja miksi emme haluaisi?), tulisi todeta, että kaikki riittävän kaukana koetut kriisit vahvistavat kilpailukykyämme heikentämällä osianosaisia. Tämän ymmärtäminen on ainoa keino lopettaa sodat. Osapuolet tulevat häviämään kansainvälisessä kilpailussa, riippumatta siitä, kuka valtaa kukkulan 223. Elintason noustua osalla tutkijoista ei ole tekemistä, joten aikaa analyyseihin riittää. Pohdintoja vaivaa kuitenkin yleinen ongelma: hienostunut analysointi sivuuttaa yksinkertaiset syyt - 'kirurgit operoivat kumiankkaa'. Putin on tiensä valinnut ja muuta hän ei osaa: koko ajan on kehitettävää jotakin isompaa. Sotapäällikön on sotaisaa näyteltävä.
Käytännössä tilanne Ukrainassa laukeaa ja Putin saa mainetta siitä, kun hän on valtiomiestaidoillaan saanut sodan estettyä.
Jari Tervon ohjelmasarja (YLE) suomettumisen ajasta palauttaa mieliin ahdistavia kokemuksia, jatkuvaa painostusta ja kiristämistä. Turhautumista ja väsyneisyyttä kuvaa parhaiten se, että miehet purskahtivat lopulta itkuun: Kekkonen ja Koivisto Tsekkoslovakian miehityksen tapahduttua. Neuvostoliiton satelliitit kokivat vielä jyrkempää, suoraa uhkailua ja on selvää, että ne kaikki pyrkivät loittonemaan Venäjästä niin kauas kuin pystyivät. Pääsy NATOon nähtiin pelastuksena, kuulumisena johonkin suurempaan yhteisöön.
Ihmettelin Norjassa, Bodössä, jo 60-luvulla tukikohdasta lähteviä hävittäjiä. Ne lensivät pareittain kohti Neuvostoliiton rajaa tunnistamaan sieltä tulevia lentokoneita. NL suoritti häirintälentojaan jatkuvasti, koneet lähestyivät kohti valtakuntien rajaa ja viime tingassa kääntyivät takaisin. Venäjä on ollut häirikkö kansainvälisessä politiikassa koko elämänsä ajan. Nyt vanhaa etupiiriajattelua herätetään henkiin, koska muut keinot on kulutettu. Muistan erään Venäjän suurpankin järjestämän tilaisuuden, missä esiintyjä totesi Venäjällä olleen (aina) huonot johtajat. Putin istui kuulijakunnassa.
On yllättävää nähdä, että taistolaisuudella on vielä jalansija HY:n valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Oheisessa artikkelissa prof. Heikki Patomäki esittää historiasta outoja näkemyksiä. Kuitenkin sopimukset sivuuttavat 'näkemykset'. Venäjä antoi Ukrainalle turvatakuut tämän luovuttaessa ydinaseet (kuten aiemmin kirjoitin). Siitä huolimatta siltä on anastettu maa-alueita ja sen sydänalueita miehittävät Venäjän armeijan osastot. Se 'syvemmästä analyysistä' ja 'intellektuaalisista kyvyistä'. Patomäki näkee jopa tilanteen, missä Ukraina saamansa avun turvin 'voi periaatteessa ratkaista
tilanteen sotilaallisesti'. Joopa.
Patomäellä on jopa kanttia arvioida Presidentti Niinistön johtajuutta...
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008506448.html
29.12.2021 Jarmo Huhtanen HS
"Maailmanpolitiikan professori haluaa presidentti Niinistöltä moraalista johtajuutta Venäjän aiheuttamassa kriisissä"
"Heikki Patomäki työskentelee maailmanpolitiikan professorina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Patomäki on kansainvälisesti palkittu tutkija-aktivisti, joka on
osallistunut monien järjestöjen ja puolueiden toimintaan ja kehitellyt
maailmanpuolueen ideaa. Hän on ollut muun muassa vasemmistoliiton
ehdokkaana kolmissa vaaleissa."
"Patomäki muistuttaa, että kansainvälisen politiikan teorian
poliittisen realismin keskeinen periaate on pyrkiä katsomaan tilanteita
eri toimijoiden näkökulmasta. Kuten nyt myös Venäjän. Patomäki arvosteleekin suomalaisia viestimiä siitä, etteivät ne
ole pyrkineet kuvaamaan tilannetta eri toimijoiden näkökulmasta tai
analysoimaan syvemmin. Suomalaisilla journalisteilla ei ole hänen mukaansa ”aikaa tai
kärsivällisyyttä tai intellektuaalisia kykyjä käydä asioita läpi”, joten
juttuja kopioidaan läntisestä mediasta."
”Venäjän näkökulmasta on tietenkin selvää se, että Naton
laajentuessa ja sen sotilaallisen voiman työntyessä lähemmäksi Venäjän
rajoja, tilanne on sellainen, joka laukaisee helposti reaktion.
Tilanteessa, jossa monien vuosien ajan Naton laajenemista ja myös
Euroopan unionin politiikkaa on turvallistettu Venäjällä.” Turvallistamisella Patomäki viittaa Venäjän näkökulmasta asioihin,
jotka vaativat normaalista oikeusperiaatteista poikkeavia toimenpiteitä
ja mobilisaatiota, koska Venäjä tulkitsee näkevänsä ulkopuolelta
tulevan eksistentiaalisen uhan eli uhan, joka liittyy Venäjän
olemassaoloon."
"Patomäki näkee
turvallistamisen liittyvän myös Venäjän sisäiseen kehitykseen, jossa
hierarkkisen valtarakenteen vahvistuminen on luonut tilaa sille, että
poliittisiin kiistoihin voidaan vastata sotilaallisesti. ”Sotilasapu Ukrainalle on
johtanut tilanteeseen, jossa Ukraina voi periaatteessa ratkaista
tilanteen sotilaallisesti. Venäjän näkökulmasta se olisi aikamoinen
kasvojen menetys ja Putinin hallinnolle sisäpoliittinen isku”, Patomäki sanoo."
"Venäjä vaatii, että Naton laajeneminen itään on estettävä. Suomessa on pohdittu, koskisiko vaatimus myös Suomea. ”Ymmärtääkseni kysymys on nimenomaan niistä alueista, jotka ovat
kuuluneet aikaisemmin Neuvostoliittoon. Venäjän näkökulmasta tulkinta on
ollut se, että kylmän sodan päättyessä venäläisten annettiin ymmärtää,
ettei Nato tule laajenemaan. Venäjän tulkinnan mukaan tätä luottamukseen
perustuvaa lupausta on rikottu toistuvasti ja jatkuvasti”, Patomäki
sanoo. ”Se, mitä Putin puhuu punaisesta viivasta, tarkoittaa sitä, että
vaikka venäläiset ovat monta kertaa antaneet periksi tietyissä
vaiheissa, niin jossain menee se raja, että sen yli ei voida mennä. Nyt
on kysymys sen rajan vetämisestä.”
"Patomäki kaipaa moraalista johtajuutta, joka näyttäisi tietä: ”Että miten tämä asia pitää ottaa haltuun ja yrittää avata, mikä
Suomen rooli tässä kaikessa on. Niinistö on ollut ehkä hieman
hämmentynyt eikä tiedä, miten tässä tilanteessa pitää toimia. Ehkä se on
syy, miksi hän on ollut hiljaa”, Patomäki sanoo. Professorin mielestä olisi absurdia, jos Venäjän uhkaaviin toimiin vastattaisiin lisäämällä uhkaa Venäjään päin."
Kommentit
Lähetä kommentti